
Asiantuntija Susanna Lehti on kirjoittanut vammaisten henkilöiden palveluita koskevien hankintojen ongelmakohdista. Myös ratkaisuehdotuksia tarjotaan. Kommentoi kirjoitusta tai ota yhteyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuussa 2010 työryhmän käsittelemään sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen tilaa. Nyt on julkaistu työryhmän raportti, jossa kuvataan mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja, ulkoistuksen vaikutuksia palvelutuotannon ohjaamisessa, palveluhankintoja koskevaa oikeudellista sääntelyä sekä palveluiden kilpailuttamiseen liittyviä seikkoja ja ongelmakohtia.
Työryhmä selvitti asiaa laaja-alaisesti ja tehtäväksi asetettiin esittää toimenpidesuosituksia mm. seuraavista näkökulmista:
Järjestämme 26.4.2012 asumispalveluista ajankohtaispäivän - tervetuloa osallistumaan ja käymään keskustelua. Aiheina mm. palvelusetelit käytännössä, kannustimien käyttö sopimuksissa, miten teen hyvän tarjouspyynnön. Päivän anti on erittäin kiinnostava ja hyödyllinen kaikille jotka tarjoavat asumispalveluita tai kilpailuttavat ikäihmisten ja/tai vammaisten henkilöiden asumispalveluita. Tavoitteena on lisäksi, että saisimme yhdessä päivän aikana muokattua tarjouspyyntömallin. entistä paremmin kaikkien alalla työskentelevien ja erityisesti asiakkaiden tarpeet huomioivaksi.
Hankintadirektiiviudistuksessa ehdotetaan kokonaan uusia sääntöjä sosiaali- ja terveyssektorille. Katso tarkemmin komission ehdotuksia.
SoTe-hankinnat tulevat direktiiviehdotuksen mukaan EU-kilpailutuksen piiriin, silloin kun hankinnan arvo ylittää 500.000 euroa. SoTe- kilpailutuksille olisi kuitenkin omat lievemmin muotomääräillyt menettelynsä. Tässä samassa yhteydessä nykyinen B-lista eli toissijaisten palvelujen lista poistuu. Kyllä - isoja muutoksia! Tällä hetkellähän B-listalla olevat palvelut pitää kilpailuttaa kansallisesti eli EU:n laajuista kilpailua ei ole tarvinnut järjestää. Nyt tällä uudella B-listalla on seuraavanlaiset palvelut, jotka siis pitää EU-kilpailuttaa, jos tuo 500t€ ylittyy ja menettelyt ovat kevyemmät kuin tavanomaisissa EU-hankinnoissa:
Tulemme ehdottamaan, että direktiiviin lisättäisiin kansalliseen lainsäädäntöömme lisätty 67§, joka mahdollistaa suorahankinnat tilanteissa, jotka olisivat esim. vammaisen henkilön tai vanhuksen asumispalveluiden jatkuvuuden kannalta kohtuuttomia. Pykälä kuuluu nykymuodossaan näin:
"67 § Suorahankinta
Hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin. Lisäksi suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen, neuvottelumenettelyn käyttö tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi."
Mielestämme direktiivimuotoilu voisi olla samantapainen, mutta sitä kyllä ehdottomasti tarvitaan, kun tilanne muuttuu nyt olennaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden avautuessa kansainväliselle kilpailulle entistä enemmän.
Edelleen on tietenkin tärkeää, että kilpailutuksissa huomioidaan tarjouspyynnössä ja sopimusehdoissa, että kilpailutuksen lopputulos ei olisi asiakkaiden kannalta kohtuuton (esim. huostaanotettujen lasten siirtäminen sopimuskauden päättyessä) vaan sopimus mahdollistaisi vanhojen asiakasryhmien sopimusten jatkumisen, mikäli se olisi tarkoituksenmukaista. Tällöin ei olisi kyse edes suorahankinnasta, kun tämä jatkuminen olisi alunperinkin kilpailutuksen ehtona ja sitä koskien olisi pyydetty tarjoukset. Nyt helposti käy niin, että kilpailutetaan määräaikainen sopimus ja sen päättyessä onkin sitten pakko alkaa soveltaa suorahankintaperusteita ja se ei ole aina ihan helppoa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu muutosehdotuksia sote-palveluiden hankintoja koskien: ”Tarkoituksena on myös selvittää hankintalain soveltumista rajatummin, kun kyse on erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (esim. vammaisten, lasten, vanhusten) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä.”
Harkinnan arvoista on tosiaan, voisiko hankintalakia soveltaa rajatummin tietyissä sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Tältä osin Suomessa onkin varsin tiukka lainsäädäntö verrattuna moneen muuhun EU-maahan ja kansallista liikkumavaraa sotehankintojen järjestämisessä on. Kilpailutusten lopputuloksena joissain kunnissa siirretään esimerkiksi vanhuksia asumispalveluyksiköstä toiseen kilpailutusten lopputulosten perusteella, vaikka tällainen siirtely ei ole hankintalain perusteella pakollista ja loppuasiakkaan kannalta se on yleensä kohtuutonta.
Ennen kuin hankintalain soveltamisalaa lähdetään radikaalisti muuttamaan kannattaisi analysoida johtuvatko ongelmat kuitenkin siitä, että hankintalakia tulkitaan virheellisesti ja mitä sille asialle voitaisiin tehdä.
Hankintaprosessit vammaispalveluissa Innopaja - suorahankinta tarkastelussa - Nyt nähtävissä tilaisuudesta videoesitykset mm. asiantuntija Susanna Lehti puhuu suorahankinnoista